Kuluttajien tietoisuus alkuperää kohtaan kasvaa

IT-kehityksen myötä kuluttajat saivat käsiinsä kirjaimellisesti rajattoman määrän tietoa, jonka avulla ihmiset pystyvät tekemään parempia kulutusvalintoja. Ja mikä parasta, kuluttajat voivat tehdä valintoja heidän omien arvojensa perusteella. Toisin sanoen yhä suurempi määrä kuluttajia haluaa tehdä ostopäätökset arvojen, eikä ainoastaan hintojen perusteella. Tervetuloa tietoiseen kulutuksen kulttuuriin! 

Pieni maailma, suuret valinnat

Nielsen ajatuspajan teettämän tutkimuksen mukaan, 55% kuluttajista (otanta 60 maata) oli valmis maksamaan enemmän tuotteesta, mikäli yritys noudatti yhteiskuntavastuullista toiminta-strategiaa. Tämän mallin mukaan yrityksen pitäisi ottaa huomioon tuotannon yhteiskunnalliset vaikutukset kuten esimerkiksi saasteet, lapsityövoima, korruptio ja ideologinen kanta. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää paperialaa. FSC-järjestö seuraa koko paperivalmistusprosessia ja pyrkii varmistamaan, että paperituottajat käyttävät reilun kaupan periaatteita sekä pyrkivät istuttamaan uusia puita kaadettujen tilalle. Täten paperinvalmistajat voivat käyttää FSC-leimaa jonka avulla tuottajat voivat taas markkinoida ja myydä tuotteet eteenpäin entistä tietoisimmille kuluttajille.

Millennial-sukupolvi

Uusi nuorten aikuisten sukupolvi, Millennials vie kyseistä muutosta eteenpäin. He eivät esimerkiksi halua syödä ruokaa jonka alkuperää ja ravintoaineita he eivät tiedä. Kyseinen sukupolvi ei myöskään suosi suuria brändejä, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa maissa missä esimerkiksi paikalliset työvoimalait eivät ole avoimesti esillä. Nykyään kuluttajat odottavat myös yritysten ottavan avoimesti kantaa poliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on pakottanut yrityksiä ottamaan kantaa, jotta he eivät menettäisi kuluttajien luottamusta. Esimerkiksi Italia alkuperäismaana ei tunnu niin radikaalilta.

Suosi eettistä

Luonnollisesti kuluttajien tietoisuus alkuperää kohtaan vaatii myös sen, että näiltä kuluttajilta löytyy myös ostovoimaa hankkia usein kalliimpia tuotteita. Yrityksille yhteiskuntavastuu tarkoittaa pienempiä marginaaleja ja siten kuluttajille korkeampia hintoja. Mutta toisaalta yhteiskuntavastuusta koituvien kulujen myötä pienemmät yritykset voivat hypätä mukaan kilpailuun. Nimittäin tuottamalla ”kotimaista ja paikallista” hyödykettä tai palvelua, pienet yritykset vetoavat uuden kuluttajasukupolven arvoihin. Esimerkiksi myymällä kotimaista nautapihviä Suomen McDonalds ketjuille, paikalliset pienyritykset voivat auttaa suuria brändejä uusien kuluttaja-arvojen tyydyttämisessä.

Kulutustottumukset muuttuvat

Miten voimme varmistaa, että yhteiskuntavastuullinen toiminta ei ole taas yksi pian päättyvistä trendeistä? Vastuu on niin kuluttajilla kuin yrityksillä. Kuten Volkswagenin päästö-skandaali osoittaa, yhteiskuntavastuu ei ole automaattinen tae, jos kuluttajat eivät ole alati varpaillaan. Valitettavasti kyseinen fiasko ei johtanut Volkswagenin tuhoon tai edes myyntinumeroiden romahdukseen. Täten meidän on kysyttävä mikäli kuluttajia kiinnostaa yhteiskuntavastuu vain silloin kun heidän mielipiteensä on julkinen ja vähemmän silloin kun kukaan ei näe tai kuule heidän ostovalinnoistaan?


Oli miten oli, kuluttajien mielenkiinto tuotteiden/palveluiden alkuperää kohtaan on luonnollisesti positiivinen ilmiö.